Ilmeisesti ruoan vaihtaminen nestemäiseksi toimi, sillä aamupaino 82,1. Eikä ollut edes nälkä, vaikka salillakin tuli käytyä. Jatketaan siis pelkällä Whey 1:llä, 125g per päivä.
Jotenkin tuntuu siltä, että salilla voisi käydä useamminkin kuin joka toinen päivä, joten piipahtanen tänäänkin.
tiistai 24. toukokuuta 2011
maanantai 23. toukokuuta 2011
ACKD, 15. päivä
Kaksi viikkoa takana. Aamupaino 83,3 kg, kolmatta päivää peräkkäin. Kahdessa viikossa haihtunut yli 5,5 kg, mutta nyt näköjään meneillään asemasota. No. Käydään rynnäkköön, eli vain Whey 1:stä 125g per päivä kunnes alkaa taas liikkumaan. Siinähän on per 100 grammaa 78g prot, 10g hiilareit ja 6 rasvaa, jotain 400 kcal siis.
On tää touhu sen verran syvältä, että mä en ala katselemaan paikoiltani jollei etene. Ja pieni kiristys tässä konkurssissa ei paljoa tunnu. Joten prkl.
On tää touhu sen verran syvältä, että mä en ala katselemaan paikoiltani jollei etene. Ja pieni kiristys tässä konkurssissa ei paljoa tunnu. Joten prkl.
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
ACKD, 14. päivä
Aamupaino prikulleen sama kuin eilen, 83,3 kg. Vaikka eilen siis yli 10 kilsaa talsintaa ynnä puntti, eikä yli 800 kaloria. On tämä outo laji.
Olin puntilla tämän dieettikaverini kanssa. Ei antanut periksi sotaväsymykselle, vaan on rajoittanut kalorit lähelle kuuttasataa ja ilmoitti, että 80 kiloa rikkoutuu kesäkuun lopussa. Nyt 87,2. Sanoi olevansa niin kyllästynyt läskeihinsä, että vie projektin läpi väkisin.
Huomasin, että olen jo alkanut fantasioimaan ensimmäisestä laihdutuksen jälkeisestä ateriasta. Näin myös unta siitä, että olin syönyt vahingossa leipää ja olin kauhuissani siitä, että nyt ketoosi kusee. Viime yönä oli pitkästä aikaa todella nälkäkin. Joten kyllä tämä proggis vaikuttaa enemmän kuin toivoisi.
Tänään kinkkua 360g, kurkkua 500g ja raejuustoa 400g, kaloreita 760, prot 129g, hiilareit 17g ja rasvaa 19g.
Olin puntilla tämän dieettikaverini kanssa. Ei antanut periksi sotaväsymykselle, vaan on rajoittanut kalorit lähelle kuuttasataa ja ilmoitti, että 80 kiloa rikkoutuu kesäkuun lopussa. Nyt 87,2. Sanoi olevansa niin kyllästynyt läskeihinsä, että vie projektin läpi väkisin.
Huomasin, että olen jo alkanut fantasioimaan ensimmäisestä laihdutuksen jälkeisestä ateriasta. Näin myös unta siitä, että olin syönyt vahingossa leipää ja olin kauhuissani siitä, että nyt ketoosi kusee. Viime yönä oli pitkästä aikaa todella nälkäkin. Joten kyllä tämä proggis vaikuttaa enemmän kuin toivoisi.
Tänään kinkkua 360g, kurkkua 500g ja raejuustoa 400g, kaloreita 760, prot 129g, hiilareit 17g ja rasvaa 19g.
lauantai 21. toukokuuta 2011
ACKD, 13. päivä
Ei ainakaan vielä havaintoa Family Radion maailmanlopusta. Systeemi olisi kai mennyt siten, että tänään pääsee parisataa miljoonaa hurskasta taivaaseen ja loput sätkyttelee täällä lokakuulle saakka, kunnes loppu tulee.
Mikäli se nyt tulee niin meikä jäänee tänne ihmettelemään. Ottaen huomioon, että olisi varmaankin odotettavissa historian kiinnostavin jakso niin kaikessa on puolensa. Ikävää tosin olisi se, että loppu ei liene loppu vaan ikuinen piina, jota ainakin keskiaikaisten kommentaattorien mukaan taivaan väki seurailee kuin saippuasarjaa ikään.
Jos Danten kuvaelma piti kutinsa, niin helvetissähän olisi osastot sen mukaan, mitä on tullut tehtyä. Kun tässä on useampikin rötös tilillä, niin ehkä ne siellä kierrättää? Olisihan se vaihtelua sekin.
Pirujen rooli mietityttää, sillä nehän saa rääkkäämisestä ilmeistä nautintoa ja ovat siis lempihommassaan ikuisuuden? Ei vaikuta ihan reilulta järjestelyltä, mutta tutkimattomat ovat tiet.
Aamupaino 83,3 eli flow päällä. Vaatteet meinaa tippua yltä, hyvä fiilis siis. Jopa fläsämittari komppailee. Tänään ruokavalio joka suunniteltu eiliselle, 10 km kävelyä ynnä puntti.
Mikäli se nyt tulee niin meikä jäänee tänne ihmettelemään. Ottaen huomioon, että olisi varmaankin odotettavissa historian kiinnostavin jakso niin kaikessa on puolensa. Ikävää tosin olisi se, että loppu ei liene loppu vaan ikuinen piina, jota ainakin keskiaikaisten kommentaattorien mukaan taivaan väki seurailee kuin saippuasarjaa ikään.
Jos Danten kuvaelma piti kutinsa, niin helvetissähän olisi osastot sen mukaan, mitä on tullut tehtyä. Kun tässä on useampikin rötös tilillä, niin ehkä ne siellä kierrättää? Olisihan se vaihtelua sekin.
Pirujen rooli mietityttää, sillä nehän saa rääkkäämisestä ilmeistä nautintoa ja ovat siis lempihommassaan ikuisuuden? Ei vaikuta ihan reilulta järjestelyltä, mutta tutkimattomat ovat tiet.
Aamupaino 83,3 eli flow päällä. Vaatteet meinaa tippua yltä, hyvä fiilis siis. Jopa fläsämittari komppailee. Tänään ruokavalio joka suunniteltu eiliselle, 10 km kävelyä ynnä puntti.
perjantai 20. toukokuuta 2011
ACKD, 12. päivä
Aamupaino rohkaisevasti 83,7. Kaverini, joka siis aloitti yhtä aikaa ja yrittelee sellaisella tonnilla per päivä ilman ketoosia jojotti vähän, eli alku 91, viikon jälkeen 88 ja eilen taas 90. Valitteli sotaväsymystä, kun tuloksia ei tule.
Se lipsui muutamaankin kertaan lähemmäs kahta tonnia, sitten napsi muutaman olusen viikonloppuna joten teoriani on, että sen tulos maanantaina oli jonkin verran alkoholin kuivattama mistä toi eessun taassun - ilmiö johtui. No, eilen se sitten ilmoitti 600 kcal joten ei ole luovuttanut.
Tänään olen jo kerinnyt kävellä kymmenisen kilsaa ja ajattelin pönkiä illemmalla salille kanssa. Kaloritkin aika huipussaan, eli keittokinkkua 300g, raejuustoa 400g, 2 litraa lildlkevytlimpsaa, 500g kurkkua ja 25 g Whey 1:stä, eli 810 kcal, prot 130g, rasvaa 19g ja hiilareitakin 27g.
Hiilareitten nosto siitä, että nyt on parisen viikkoa menty alle 20g ja kun ohjenuorana on ollut jossain määrin se Atkinsin induktio, niin nyt voi kai määriä nostaa.
EDIT: Jeep. Sali olikin kiinni, aivan ilmeisesti ohjaajien ryyppäjäisten takia. Eli Whey jääpi pois, tällöin kaloreistakin satasen verran.
Se lipsui muutamaankin kertaan lähemmäs kahta tonnia, sitten napsi muutaman olusen viikonloppuna joten teoriani on, että sen tulos maanantaina oli jonkin verran alkoholin kuivattama mistä toi eessun taassun - ilmiö johtui. No, eilen se sitten ilmoitti 600 kcal joten ei ole luovuttanut.
Tänään olen jo kerinnyt kävellä kymmenisen kilsaa ja ajattelin pönkiä illemmalla salille kanssa. Kaloritkin aika huipussaan, eli keittokinkkua 300g, raejuustoa 400g, 2 litraa lildlkevytlimpsaa, 500g kurkkua ja 25 g Whey 1:stä, eli 810 kcal, prot 130g, rasvaa 19g ja hiilareitakin 27g.
Hiilareitten nosto siitä, että nyt on parisen viikkoa menty alle 20g ja kun ohjenuorana on ollut jossain määrin se Atkinsin induktio, niin nyt voi kai määriä nostaa.
EDIT: Jeep. Sali olikin kiinni, aivan ilmeisesti ohjaajien ryyppäjäisten takia. Eli Whey jääpi pois, tällöin kaloreistakin satasen verran.
torstai 19. toukokuuta 2011
ACKD, 11. päivä
Aamupaino 84,6 kg. Olen pettynyt, vaikka ei kai sitä voinut olettaa, että joka päivä katoaisi puoli kiloa. Mutta onhan toi suunta erikoinen. Fläsämittari vähän piristi, näytti kevään pienintä arvoa.
Tänään keittokinkkua 300g ja raejuustoa 400g, löysin Lidlista sellaista, jossa hiilareita ei ole kuin 2g satasella. 620 kcal, 106g prot, 11g hiilareita ja 17g rasvaa.
Sen verran pitää Lidlia arvostella, että ne ei todellakaan merkitse niihin paketteihinsa kuin just sen, mikä on pakko. Jossain juustoissa ne saattaa kertoa vain rasvaprosentin ja sillä siisti. Kumma politiikka. Mutta ei siinä mitään, jää vaan minulta sitten ostamatta.
Eilen taas salikeikka ja näyttäisi siltä, että ns. maksimipainoja voi lisätä. En ymmärrä tätäkään. Lavea on maailma, kuten mummoni tapasi laulaa tiskatessaan.
Tänään keittokinkkua 300g ja raejuustoa 400g, löysin Lidlista sellaista, jossa hiilareita ei ole kuin 2g satasella. 620 kcal, 106g prot, 11g hiilareita ja 17g rasvaa.
Sen verran pitää Lidlia arvostella, että ne ei todellakaan merkitse niihin paketteihinsa kuin just sen, mikä on pakko. Jossain juustoissa ne saattaa kertoa vain rasvaprosentin ja sillä siisti. Kumma politiikka. Mutta ei siinä mitään, jää vaan minulta sitten ostamatta.
Eilen taas salikeikka ja näyttäisi siltä, että ns. maksimipainoja voi lisätä. En ymmärrä tätäkään. Lavea on maailma, kuten mummoni tapasi laulaa tiskatessaan.
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
ACKD, 10. päivä
Aamupaino pysynyt samana, eli 84,2 kg. Appeet samat kuin eilen, samoin treeni. Muuten takapuoli istuimessa, on nääs yhtä sun toista harjoitustyötä vaiheessa.
Nälkä ei enää vaivaa. Leipää tekisi mieli. Ja karkkeja, vaikken niitä tavallisesti edes syö.
Nälkä ei enää vaivaa. Leipää tekisi mieli. Ja karkkeja, vaikken niitä tavallisesti edes syö.
tiistai 17. toukokuuta 2011
ACKD, 9. päivä
Aamupaino 84,2. Nesteitä tuntuu siis riittävän, huuhtovat varmaan ne vähätkin lihakset mukanaan.
Eilen kalkkunaleikettä 500g, kurkkua sama, juustoa 30g. Kaloreita 575, prot 70g, hiilareita 9,5g, rasvaa 15g.
On ne aika sissejä jotka jaksaa keittoja vedellä, mä alan jo hajoamaan näihinkin. Muutinkin vähän aineksia, tänään 300g kinkkua, 350g munanvalkuaista , 500g parsakaalia ja 25g Whey 1:stä, kun kerran käytiin salilla. Tekee 700 kcal, prot 132g, hiilarit 11,5g, rasva 11g. Onpa porsastelua.
Noi luvuthan ei yhteenlaskemalla ihan täsmää mutta se johtuu noista paketeista, ei se niissäkään oo jetsulleen vaan ne ilmottaa kalorit vähän yli sen, mitä laskemalla saa.
Eilen kalkkunaleikettä 500g, kurkkua sama, juustoa 30g. Kaloreita 575, prot 70g, hiilareita 9,5g, rasvaa 15g.
On ne aika sissejä jotka jaksaa keittoja vedellä, mä alan jo hajoamaan näihinkin. Muutinkin vähän aineksia, tänään 300g kinkkua, 350g munanvalkuaista , 500g parsakaalia ja 25g Whey 1:stä, kun kerran käytiin salilla. Tekee 700 kcal, prot 132g, hiilarit 11,5g, rasva 11g. Onpa porsastelua.
Noi luvuthan ei yhteenlaskemalla ihan täsmää mutta se johtuu noista paketeista, ei se niissäkään oo jetsulleen vaan ne ilmottaa kalorit vähän yli sen, mitä laskemalla saa.
maanantai 16. toukokuuta 2011
ACKD, 8. päivä
Viikko takana. Aamupaino 84,8 eli tiputusta aloitustasosta nelisen kiloa. Nyt siis niissä lukemissa, joihin kevättalven vedonlyönti loppui ja josta aloitin hilaamaan painoa ylöspäin. Niiden aikojen rasvadataa ei vahinko kyllä ole tallessa.
Jatketaan siis valitulla tiellä. Ollaan näköjään päästy mustalaisen hevonen - moodiin, eli ei tässä nyt erityinen nälkä ole. Kisakatsomossa tosin vältin tiukasti katselemasta sipsien ja karkkien suuntaan, jo kirjoittamalla niistä alkaa kuola valua suupielestä.
Jatketaan siis valitulla tiellä. Ollaan näköjään päästy mustalaisen hevonen - moodiin, eli ei tässä nyt erityinen nälkä ole. Kisakatsomossa tosin vältin tiukasti katselemasta sipsien ja karkkien suuntaan, jo kirjoittamalla niistä alkaa kuola valua suupielestä.
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
ACKD, 7. päivä
Aamupaino 86,2. Kumma juttu. Käsimittari kuitenkin väitti, että fläsärintamasta on alettu luistamaan, näytti alempaa lukemaa kuin eilen. Joten ottiatuota.
Kirjoitin pakkotoiston ackd-ketjuun ja sieltä tuli palautetta ynnä näköjään paljon vierailijoita tännekin. Olin treenaamisen laatua ja määrää täällä aiemmin pähkäillyt, mikä kirvoittikin pilkallisia kommentteja. Asia oli nähtävästi ymmärretty niin, että aprikoin treenaamisen mielekkyyttä tällä dieetillä ylipäätään.
No ei ihan niin, vaikka huolimattomasta muotoilusta saattoi senkin tulkinnan tehdä. Tarkoituksena oli puntaroida puntin ja aerobisen suhdetta sekä molempien intensiteettiä, mistä nyt muodostuu yksinkertaisimmillaankin nelikenttämalli. Mikä siis ei vähennä päätöksenteon yksinkertaisuutta tilanteessa, jossa yksi suosittaa yhtä, toinen toista jne.
Mullahan on nyt kolmijako siten, että joka toinen päivä intensiivinen ja lyhytkestoinen puntti ja meinasin, että jos välipäivinä veivaisi crossarilla matalasykkeisen aerobisen. Se ei muuten poikkea normaalista ohjelmasta kuin siten, että punttipäivänä sarjat ovat lyhempiä, painot maksimissa ja liikkeitä vähemmän.
Tänään tarjolla kalkkunaleikettä 500g ja sama kurkkua, eli 400 kcal, prot 75g, hiilaria 10g ja rasvaa 5g. Pakkiksella kritisoitiin rasvojen vähyyttä mikä oikein onkin, eli katselen vielä lähdettä ja nappaan 10g rasvaa päälle.
Edit: Juhlinta pääsi käpälästä ja silpaisin 80g juustoa, eli niistä tuli 300 kcal, prot 17g ja rasvaa 26g. Päivän kokonaissaldo siis muhkeat 700 kcal, prot 92g, hiilaria 10g, rasvaa 31g. But the party was worth it.
Kirjoitin pakkotoiston ackd-ketjuun ja sieltä tuli palautetta ynnä näköjään paljon vierailijoita tännekin. Olin treenaamisen laatua ja määrää täällä aiemmin pähkäillyt, mikä kirvoittikin pilkallisia kommentteja. Asia oli nähtävästi ymmärretty niin, että aprikoin treenaamisen mielekkyyttä tällä dieetillä ylipäätään.
No ei ihan niin, vaikka huolimattomasta muotoilusta saattoi senkin tulkinnan tehdä. Tarkoituksena oli puntaroida puntin ja aerobisen suhdetta sekä molempien intensiteettiä, mistä nyt muodostuu yksinkertaisimmillaankin nelikenttämalli. Mikä siis ei vähennä päätöksenteon yksinkertaisuutta tilanteessa, jossa yksi suosittaa yhtä, toinen toista jne.
Mullahan on nyt kolmijako siten, että joka toinen päivä intensiivinen ja lyhytkestoinen puntti ja meinasin, että jos välipäivinä veivaisi crossarilla matalasykkeisen aerobisen. Se ei muuten poikkea normaalista ohjelmasta kuin siten, että punttipäivänä sarjat ovat lyhempiä, painot maksimissa ja liikkeitä vähemmän.
Tänään tarjolla kalkkunaleikettä 500g ja sama kurkkua, eli 400 kcal, prot 75g, hiilaria 10g ja rasvaa 5g. Pakkiksella kritisoitiin rasvojen vähyyttä mikä oikein onkin, eli katselen vielä lähdettä ja nappaan 10g rasvaa päälle.
Edit: Juhlinta pääsi käpälästä ja silpaisin 80g juustoa, eli niistä tuli 300 kcal, prot 17g ja rasvaa 26g. Päivän kokonaissaldo siis muhkeat 700 kcal, prot 92g, hiilaria 10g, rasvaa 31g. But the party was worth it.
lauantai 14. toukokuuta 2011
ACKD, 6. päivä
No niin. Mikäli ACKD tarkoittaa niillä pussikeitoilla elämistä, niin ei tämä nyt sitä ole kuin sovellettuna. Sovellettuna siten, että ei Easy Diet - keittoja. Ajattelin kyllä sitäkin vaihtoehtoa, mutta kun noista asiaa harrastavista blogeista sai vähän sellaisen kuvan, että niihin ryytyy aika nopeasti. Ja kaipa niitä suoja-aineita luulisi kertyvän, kun ruoka on ns. oikeaa.
Aamupaino 85,5kg. Ihan yes. Nälkä ei haittaa samalla tavalla kuin kolmen ensimmäisen päivän aikana. Tänään muonana kalkkunaleikettä 500g, kurkkua sama sekä 25g Whey 1:stä. Kalorit siis 575, proteiinia 95g, hiilareita jotain 10g, rasvaa hyvin vähän, pitää popsia pari ylimääräistä Omega 3:sta.
Kävin taas salilla, parinkymmenen minuutin rutistus, lyhyitä sarjoja maksimipainoilla.
Olo on pirteä, ei euforinen mutta virtaa riittää ihan hyvin eikä mitään pulmia ole ilmennyt. Ja parempaan suuntaan menee. Toisin kun kaverillani, joka vetää vähän alle tonnilla eikä pyri ketoosiin vaan yrittelee kohtalaisen normaalisapuskoilla, kalorimäärää vaan voimakkaasti rajoittaen. Se on liikkuvassa ammatissa ja valitti, että eilen alkoi kesken duunien huippaamaan kun syö niin vähän. Ei kai siinä muuta voi, kun neuvoa rytmittämään ruoka-ajat tarkemmin.
Aamupaino 85,5kg. Ihan yes. Nälkä ei haittaa samalla tavalla kuin kolmen ensimmäisen päivän aikana. Tänään muonana kalkkunaleikettä 500g, kurkkua sama sekä 25g Whey 1:stä. Kalorit siis 575, proteiinia 95g, hiilareita jotain 10g, rasvaa hyvin vähän, pitää popsia pari ylimääräistä Omega 3:sta.
Kävin taas salilla, parinkymmenen minuutin rutistus, lyhyitä sarjoja maksimipainoilla.
Olo on pirteä, ei euforinen mutta virtaa riittää ihan hyvin eikä mitään pulmia ole ilmennyt. Ja parempaan suuntaan menee. Toisin kun kaverillani, joka vetää vähän alle tonnilla eikä pyri ketoosiin vaan yrittelee kohtalaisen normaalisapuskoilla, kalorimäärää vaan voimakkaasti rajoittaen. Se on liikkuvassa ammatissa ja valitti, että eilen alkoi kesken duunien huippaamaan kun syö niin vähän. Ei kai siinä muuta voi, kun neuvoa rytmittämään ruoka-ajat tarkemmin.
ACKD, 5. päivä
Aamupaino 86,1. Kävin eilen salilla, yllättävän hyvin nousi painot. Lyhyitä sarjoja ja vain muutama liike.
Olen jo vähän kypsynyt keittoihin, joten kun sitä siikaa oli vielä puolet jäljellä niin hain sille kaveriksi parsaa puoli kiloa. Kokonaiskalorimäärä siis 495, proteiinia 77g, rasvaa 14g ja hiilareita 6g. Ei noista kovin riittoisaa salaattia aikaan saa, joten jostain kuudesta eteenpäin söin lähinnä kynsiä. Matsissa ei kuitenkaan tarvinnut edes normaalin verran - oli se Granlundin veivi sellainen, että sen jälkeen ajatteli, ettei me ton jälkeen voida millään hävitä.
Vihreä tee oli lopussa, joten kun Fredalla on ne pari teeliikettä niin menin etsiskelemään jotain, missä olisi paljon kofeiinia. Myyjä suositteli Yerba Matea ja kun pääsin kotiin totesin, että eihän se teetä ole ollenkaan mutta maistui aika kivalle. En tiedä miksi, mutta jotenkin aloin huolestumaan, että ei kai tässä niitä hiilareita mutta sen selvittäminen ei sitten ihan helppoa ollutkaan.
Kai se riippuu vähän blendistäkin, mutta netti tarjoili ravintoarvoksi hiilareiden osalta kaikkea väliltä 14g per iso kuppi viiva nollaa. Mitään luotettavan oloista taulukkoa ei löytynyt. Asiasta kuitenkin jenkkilöissä näemmä puhutaan kovasti, on ilmeisesti jonkinlainen muotijuoma ja muutenkin bodareiden ja laihduttajien suosiossa. Kannattaa käydä linkki vilkaisemassa.
Olen jo vähän kypsynyt keittoihin, joten kun sitä siikaa oli vielä puolet jäljellä niin hain sille kaveriksi parsaa puoli kiloa. Kokonaiskalorimäärä siis 495, proteiinia 77g, rasvaa 14g ja hiilareita 6g. Ei noista kovin riittoisaa salaattia aikaan saa, joten jostain kuudesta eteenpäin söin lähinnä kynsiä. Matsissa ei kuitenkaan tarvinnut edes normaalin verran - oli se Granlundin veivi sellainen, että sen jälkeen ajatteli, ettei me ton jälkeen voida millään hävitä.
Vihreä tee oli lopussa, joten kun Fredalla on ne pari teeliikettä niin menin etsiskelemään jotain, missä olisi paljon kofeiinia. Myyjä suositteli Yerba Matea ja kun pääsin kotiin totesin, että eihän se teetä ole ollenkaan mutta maistui aika kivalle. En tiedä miksi, mutta jotenkin aloin huolestumaan, että ei kai tässä niitä hiilareita mutta sen selvittäminen ei sitten ihan helppoa ollutkaan.
Kai se riippuu vähän blendistäkin, mutta netti tarjoili ravintoarvoksi hiilareiden osalta kaikkea väliltä 14g per iso kuppi viiva nollaa. Mitään luotettavan oloista taulukkoa ei löytynyt. Asiasta kuitenkin jenkkilöissä näemmä puhutaan kovasti, on ilmeisesti jonkinlainen muotijuoma ja muutenkin bodareiden ja laihduttajien suosiossa. Kannattaa käydä linkki vilkaisemassa.
perjantai 13. toukokuuta 2011
ACKD, 4. päivä
Nälkä tuntuisi hellittävän. Ja fiilis on aika hyvä. Suunnittelin jatkavani eilisellä ruokavaliolla, mutta Lidlin mainos kolahti luukusta ja siellä oli halvennuksessa savusiikaa. Sehän sopii tähän lajiin erinomaisesti, joten kipaisin ostamaan ja tein siitäkin jo tutuksi tulleen kurkun kanssa keittoa. On ihan hyvää.
Eli 350g siikaa tekee 420kcal, proteiinia 70g, rasvaa 14g ja hiilareita 0. Puolesta kilosta kurkkua tulee hiilareita 7g ja kaloreita 55. Ajattelin vielä nappasta Whey 1:stä 25g, eli 20g prot ja jotain hilua päälle muuta. Aika avot,
eli kokonaiskalorimäärä 575, hiilareita alle 10g ja proteiinia 90g.
En ole varma ketoosissaolosta koska ne pirun ketostixit on maasta loppu, mutta on se kumma jollei näillä hiilarimäärillä asia ala etenemään.
Meinasin salillakin piipahtaa. Ihan mulle ei ole valjennut miten tai miksi ylipäätään tän touhun aikana pitäisi lihaksia rasittaa, mutta mennään jotain kevyttä punttia heiluttelemaan vähäksi aikaa.
Aamulla Lidlissä tuttu ilmiö, eli venäläiset hamstraamassa ruokaa. Silleen lava juustoa ja neljääkymmentä nakkipakettia per matami, vähintään. Asia ei ole minulle avautunut, myyjiltä olen kysellyt mutta ne vain toteaa sen olevan niin paljon halvempaa täällä, että kannattaa. En käsitä. Ei se alv ruoassa nyt niin paljoa ole, että sen takia kannattaisi. Ja vaikka putiikin sapuskoista pidänkin, niin en oikein usko, että niillä sellaista gourmet-arvoa Venäjällä on, että täällä viitsisi sen tähden juosta.
Mutta yhtä kaikki, siellä niitä on kymmenittäin joka aamu. En ole nähnyt asiaa käsiteltävän missään vaikka olen vähän etsiskellytkin, vaan ehkäpä tämäkin mysteeri joskus minulle selviää. Jag snackar icke just så snart jne., kuten Paasikivikin aikanaan totesi.
Eli 350g siikaa tekee 420kcal, proteiinia 70g, rasvaa 14g ja hiilareita 0. Puolesta kilosta kurkkua tulee hiilareita 7g ja kaloreita 55. Ajattelin vielä nappasta Whey 1:stä 25g, eli 20g prot ja jotain hilua päälle muuta. Aika avot,
eli kokonaiskalorimäärä 575, hiilareita alle 10g ja proteiinia 90g.
En ole varma ketoosissaolosta koska ne pirun ketostixit on maasta loppu, mutta on se kumma jollei näillä hiilarimäärillä asia ala etenemään.
Meinasin salillakin piipahtaa. Ihan mulle ei ole valjennut miten tai miksi ylipäätään tän touhun aikana pitäisi lihaksia rasittaa, mutta mennään jotain kevyttä punttia heiluttelemaan vähäksi aikaa.
Aamulla Lidlissä tuttu ilmiö, eli venäläiset hamstraamassa ruokaa. Silleen lava juustoa ja neljääkymmentä nakkipakettia per matami, vähintään. Asia ei ole minulle avautunut, myyjiltä olen kysellyt mutta ne vain toteaa sen olevan niin paljon halvempaa täällä, että kannattaa. En käsitä. Ei se alv ruoassa nyt niin paljoa ole, että sen takia kannattaisi. Ja vaikka putiikin sapuskoista pidänkin, niin en oikein usko, että niillä sellaista gourmet-arvoa Venäjällä on, että täällä viitsisi sen tähden juosta.
Mutta yhtä kaikki, siellä niitä on kymmenittäin joka aamu. En ole nähnyt asiaa käsiteltävän missään vaikka olen vähän etsiskellytkin, vaan ehkäpä tämäkin mysteeri joskus minulle selviää. Jag snackar icke just så snart jne., kuten Paasikivikin aikanaan totesi.
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
ACKD
No nyt sitten olisi tarkoitus päästä kesäkuntoon. Kuten aiemmin totesin, tiputin alkuvuodesta kymmenen kiloa viidessä viikossa (96,2-84,9) sovelletulla soijarouhe-kaalikeitto - menetelmällä. 6 päivää viikossa keittoa (n 1000 kcal) ja kerran viikossa vapaapäivä. Dieetin motivaattorina kavereiden virnuilu ja siitä kehkeytynyt vedonlyönti.
Kolmisen kuukautta olen pyrkinyt nostamaan "hallitusti" painoa, nelisen kiloa saanut kartutettua joskin tuo hallinta on muutamaan otteeseen ollut hakusessa.
Tavoitteena on saada vihdoin pois jenkkakahvat ja pömppömaha. Pituutta on 189 ja painoa aluksi 88,9 eli en mä mikään sotanorsu ole, mutta en kovin timmikään. Katselin netistä erilaisia virityksiä ja törmäsin Metallisydämen blogiin, jossa hän kuvailee omia kokemuksiaan ACKD:n parissa. Vaikutti lupaavalta metodilta, joten innostuin testaamaan itsekin. Lupaava meinaa tässä sitä, että painonpudotuksessa rasvan ja lihasten sulamisen suhde näytti hyvältä.
Tapani mukaan sovellan, eli en harrastele pussikeittoja ainakaan tässä vaiheessa. Lunttasin niiden ravintoarvot ja veivaan sapuskat itse.
Idea on saada 500-700 kcal per päivä siten, että proteiinia 80-90g, hiilareita erittäin hillitysti ja rasvaa jonkin verran. Suurimman osan rasvasta ajattelin pyydystää Omega-3 - kapseleista. Ketoosiin tarttis päästä.
Kolmas päivä menossa. Menut olleet seuraavia:
Päivä 1
Purkki raejuustoa ja toinen tonnikalaa. N. 500 kcal, proteiinia olisi saanut olla enemmän. Nälkä koko ajan. Itseni tuntevana olin siivonnut huushollin kaikesta muusta muonasta.
Päivä2
100g UFS:n Whey 1 - proteiinia (78g prot, 10g hiilareita, 6g rasvaa) + puoli kiloa kurkkua. Kurkuista laadin keiton ja eittämättä tuli mieleen se laulu, jossa "työläislapset ryystivät sitä vesivelliään". Nälkä ei hellitä. Litkin useamman litran vihreää teetä.
Päivä3
Keittokinkkua 500g ja saman verran kurkkua. Tein nästäkin keiton, jonka olisi tarkoitus riittää koko päiväksi. Tavoitetta edesauttaa se, että lisäsin joukkoon tuhdisti chiliä.
Saas nähdä, kuinka tässä käy.
Kolmisen kuukautta olen pyrkinyt nostamaan "hallitusti" painoa, nelisen kiloa saanut kartutettua joskin tuo hallinta on muutamaan otteeseen ollut hakusessa.
Tavoitteena on saada vihdoin pois jenkkakahvat ja pömppömaha. Pituutta on 189 ja painoa aluksi 88,9 eli en mä mikään sotanorsu ole, mutta en kovin timmikään. Katselin netistä erilaisia virityksiä ja törmäsin Metallisydämen blogiin, jossa hän kuvailee omia kokemuksiaan ACKD:n parissa. Vaikutti lupaavalta metodilta, joten innostuin testaamaan itsekin. Lupaava meinaa tässä sitä, että painonpudotuksessa rasvan ja lihasten sulamisen suhde näytti hyvältä.
Tapani mukaan sovellan, eli en harrastele pussikeittoja ainakaan tässä vaiheessa. Lunttasin niiden ravintoarvot ja veivaan sapuskat itse.
Idea on saada 500-700 kcal per päivä siten, että proteiinia 80-90g, hiilareita erittäin hillitysti ja rasvaa jonkin verran. Suurimman osan rasvasta ajattelin pyydystää Omega-3 - kapseleista. Ketoosiin tarttis päästä.
Kolmas päivä menossa. Menut olleet seuraavia:
Päivä 1
Purkki raejuustoa ja toinen tonnikalaa. N. 500 kcal, proteiinia olisi saanut olla enemmän. Nälkä koko ajan. Itseni tuntevana olin siivonnut huushollin kaikesta muusta muonasta.
Päivä2
100g UFS:n Whey 1 - proteiinia (78g prot, 10g hiilareita, 6g rasvaa) + puoli kiloa kurkkua. Kurkuista laadin keiton ja eittämättä tuli mieleen se laulu, jossa "työläislapset ryystivät sitä vesivelliään". Nälkä ei hellitä. Litkin useamman litran vihreää teetä.
Päivä3
Keittokinkkua 500g ja saman verran kurkkua. Tein nästäkin keiton, jonka olisi tarkoitus riittää koko päiväksi. Tavoitetta edesauttaa se, että lisäsin joukkoon tuhdisti chiliä.
Saas nähdä, kuinka tässä käy.
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Kitinää tikuista
Kuten suurin osa piiputtelijoista, minäkin sytytän pesällisen mieluiten tulitikulla. Harrastukseni myötä olen siis nykyisin tulitikkujen suurkäyttäjä ja niiden laadulla on alkanut olla merkitystä. En aiemmin asiaan ollut huomiota kiinnittänyt mutta siinä vaiheessa, kun huomaa tikkujen rikkipään olevan onnettoman pieni ja raapaisupinnan puolen askin jälkeen loppuun käytetty, niin rupeaa vituttamaan.
Jälleen kerran havaitsin, että Lidl on ns. perustarvikkeissa laadukkaampi. S-ja K-marketit myyvät punteittain maisemakuvalla varustettuja tikkuja, joiden valmistaja on Hansa Candle - niminen yritys ja nämä siis ovat niitä, jotka ovat arseesta. Lidlissä merkkinä on jokin niiden oma, kannessa tähtilippu ja tavara merkittävästi parempaa.
Kun näitä paketteja tässä sitten räknäsin, niin näköjään Lidlin versiossa on muutama tikku vähemmän (38 v. 45), mutta se ei paljoa purista, kun toimivuus on kuitenkin tässä se pääseikka. Hintaa en tarkkaan muista, mutta se on joka tapauksessa niin marginaalinen, että laadukkuus ratkaisee.
Laatu ja hinta tuntuvat muissakin Lidlin tuotteissa olevan merkittävästi enemmän kohdallaan kuin näissä "kotimaisissa", melko lailla riippumatta siitä mitä ostaa. Minulla on lähikauppoina yksi Alepa, joka on onneton ja kallis sekä K-Market, joka on valikoimaltaan vähän parempi mutta vielä kalliimpi. Onneksi tuonne Kampin Lidliin ei tarvitse talsia kuin kymmenisen minuuttia.
Jälleen kerran havaitsin, että Lidl on ns. perustarvikkeissa laadukkaampi. S-ja K-marketit myyvät punteittain maisemakuvalla varustettuja tikkuja, joiden valmistaja on Hansa Candle - niminen yritys ja nämä siis ovat niitä, jotka ovat arseesta. Lidlissä merkkinä on jokin niiden oma, kannessa tähtilippu ja tavara merkittävästi parempaa.
Kun näitä paketteja tässä sitten räknäsin, niin näköjään Lidlin versiossa on muutama tikku vähemmän (38 v. 45), mutta se ei paljoa purista, kun toimivuus on kuitenkin tässä se pääseikka. Hintaa en tarkkaan muista, mutta se on joka tapauksessa niin marginaalinen, että laadukkuus ratkaisee.
Laatu ja hinta tuntuvat muissakin Lidlin tuotteissa olevan merkittävästi enemmän kohdallaan kuin näissä "kotimaisissa", melko lailla riippumatta siitä mitä ostaa. Minulla on lähikauppoina yksi Alepa, joka on onneton ja kallis sekä K-Market, joka on valikoimaltaan vähän parempi mutta vielä kalliimpi. Onneksi tuonne Kampin Lidliin ei tarvitse talsia kuin kymmenisen minuuttia.
torstai 21. huhtikuuta 2011
Savuja II
Gawith, Hoggart & co. on ilmeisesti joskus ollut samaa puulaakia nykyisen Samuel Gawithin kanssa. Tavaramerkkinä niillä on paitsi muutama erittäin voimakas tupakka myös tietty "Lakeland" - tyyli. Aromia voisi kuvailla ruusuvedeksi, Nina Ricciksi tai saippuaksi. Tyyli tulee esille blendeissä eri voimakkuuksina ja minun erässäni erityisen tunnistettavana Kendal Flakessa, mutta olin aistivinani sen myös ns. unscenteced - versioissa.
Gawith, Hoggart & co, Brown Bogie
Tätä odottelin innostuneimmin, eikä pettymys ollutkaan. Twist, näyttää siis kääpiövillakoiran kakalta. Erittäin voimakas Virginia. Oikein hyvä, jos pitää karummista tupakoista. Ei saippuaisuutta havaittavissa.
Gawith, Hoggart & co, Dark Flake Unscented
Varsin voimakas tämäkin, aavistus lakelandia, tasapainoinen. Kelpo tupakka.
Gawith, Hoggart & co, Kendal Flake
No tässä reilusti sitä lakelandia. Muu erä meni vilahduksessa, tätä polteltu vain kahdesti, on se sen verran eksoottinen. Kohtalaisen voimakas, mutta noi aromit saa ainakin mulla pään vähän kipeäksi. Tuskin tulee hankittua uudemman kerran.
Gawith, Hoggart & co, Dark Plug Unscented
No. Tässä tuota tyypillistä aromia enemmän kuin olisin kaivannut, mutta voimaa sen verran että menetteli. Toi Brown Bogie on kuitenkin ylivertainen, jos hakee tuhtiutta eikä perusta lakelandiasta.
Dunhill, Royal Yacht
Yllättävän hienoksi leikattua, melkein jotain Kiltaa. Rusinainen aromi, mutta oikein mukavasti voimaa. Aluksi suhtauduin epäluulolla, mutta tykästyin ja rasia on typötyhjä.
Samuel Gawith, 1792 Flake
Olin asettanut tähän aika paljon toiveita Sikarihuoneen foorumin arvioiden perusteella, mutta vähän pettymys. Ei niin overpowering kuin Hoggartit ja aromissa olin huomaavinani samoja piirteitä kuin niiden Dark Flakessa. Ei tämä siis huono ole, ei ollenkaan, mutta jos valita pitää niin ennemmin Irish Flake kuin tämä.
Piippuja Englannista
Innostuin tilaamaan pari piippua ebay.uk:sta. Hinta vaikutti sopivalta, myyjä luotettavalta ja halusin "kokoelmaani" (pitää sisällään nyt siis 4 piippua + pari maissaria) muutaman isomman savutusvälineen.
Tämmöisiä sitten tuli:
Postikuluineen alle 30e. Piiput erinomaisessa kunnossa. Olin erittäin tyytyväinen eikä tulisi enää mieleenikään ostaa muualta.
Piiput ovat aika isoja, eli eivät kovin hyvin sovellu twisteihin, plugeihin tai tai flakeihin. Mutta esim. Royal Yachtit kun vetäisee aamulla tuollaisesta, niin vähäksi aikaa on nikotiinin nälkä tyydytetty.
Tämmöisiä sitten tuli:
Postikuluineen alle 30e. Piiput erinomaisessa kunnossa. Olin erittäin tyytyväinen eikä tulisi enää mieleenikään ostaa muualta.
Piiput ovat aika isoja, eli eivät kovin hyvin sovellu twisteihin, plugeihin tai tai flakeihin. Mutta esim. Royal Yachtit kun vetäisee aamulla tuollaisesta, niin vähäksi aikaa on nikotiinin nälkä tyydytetty.
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
Kenttätutkimuksia
Jollain lähimuseolla on menossa projekti, jonka nimi on tyyliin "Nuorten toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä" ja kenttätyökurssimme toteuttaa siitä osan tutkimalla monikulttuurista yläastetta. Kävimme parini kanssa haastattelemassa oppilaita viime viikolla ja nyt tarkoituksena oli "havainnoida", eli seurailla haastateltujen koulupäivää muistilehtiö käpälässä.
Emme olleet tutkineet lukujärjestyksiä etukäteen, joten kun saavuin paikalle ilmeni, että ohjelmassa olisi liikuntatunti. Toverini, sellainen vähän animehahmoa muistuttava fuksityttö oli myöhässä ja vitkuttelin toiveikkaana, mutta kun sitä ei näkynyt niin lähdin seuraamaan tuntia.
Oli vähän höntti olo havinnoida yksin kasiluokkalaisten tyttöjen zumbaan ja tanssiin keskittyvää tuntia. Tytötkin aluksi kikattelivat, yksi sanoikin että eihän me nyt ton nähden voida tanssia mutta yksi haastatelluistani huomautti, että "sehän on ammattilainen" ja täten saavutin hyväksyttävän aseman. Onneksi animetyttökin saapasteli hetken perästä paikalle.
Pojilla oli chileläinen opettaja, joka oli käsittänyt läsnäolomme hieman väärin, sillä hän käytti oikeastaan koko tunnin selvittääkseen meille kohtaloaan koulubyrokratian rattaissa. Tarina olikin sinällään kurja, sillä hän oli jäämässä 23 vuoden opetusrupeaman jälkeen pois koulusta, koska hänellä ei ollut muodollista pätevyyttä. Hän oli opiskellut sekä Chilessä että Moskovassa valmennusta ja sanoi, että saadakseen liikunnanopettajan paperit hänen olisi pitänyt suorittaa vielä päälle kolme vuotta Jyväskylässä. Hänen mukaansa suomalaiset puheissaan toivovat ulkomaalaisten työllistymistä, mutta käytännössä tunnutaan asettavan huomattavan paljon esteitä, kuten tässä tutkintojen hyväksyttävyydelle.
Pitkään koulussa työskennelleenä hänellä oli tarjota perspektiiviä myös monikulttuurisuuteen. Hän kertoi miten varsinkin somalialaisilla on ollut vaikeuksia sopeutua urheilun fyysiseen kontaktiin, eli vaikkapa taklauksiin vastattiin aina reaktiolla, olivat ne laillisia tai eivät. Tässä suhteessa sopeutuminen kestää kuulemma sellaisen vuoden verran.
Parini kanssa analysoimme hänen kerrontaansa, kun tunnilta olimme selvinneet. Hän ensinnäkin ei ilmeisesti täysin luottanut sanomansa perillemenoon, sillä hän kertoi tarinan ainakin viiteen kertaan. Toisekseen hän ei kertaakaan vilkaissut pariani silmiin, vaan osoitti kaiken viestinnän yksinomaan minulle. Aprikoimme, että kyseessä lienee mahdollisesti etelä-amerikkalainen kulttuuripiirre.
Englannintunti muistutti omia kouluaikojani, oikeastaan erona oli vain se, että oppilaita valui luokkaan vielä kymmenen minuuttia aloittamisen jälkeen eikä sitä ilmeisesti pidetty erikoisena.
Tuttavani, joka tekee sijaisuuksia kouluissa oli luonnehtinut yläastettamme "apinatarhaksi", mutta kun parini kanssa kotimatkalla vedimme tuntemuksiamme yhteen niin totesimme, että eipä tämä juuri poikennut siitä, mitä oma koulunkäyntimme oli ollut. Huomasimme jo haastatellessamme sen, että koko monikulttuuriuden käsite on sisällöltään kokijoille toinen, kuin mitä teoretisoidessamme tunneilla kevään mittaan olimme ajatelleet.
Tutkimuksellisesti folkloristiikkahan tarkkailee ihmisten puhetta, miten he ajattelevat ja kuvaavat toimintaa. Kun me asetimme tutkimuskysymyksiä meillä oli siis mielessämme muutoksen havainnoinnointi monokulttuurista monikulttuuriseksi. Tässä mielessä olisi varmaan ollut hedelmällisempää keskittyä opettajien puhuttamiseen. Nyt oppilailla ei ollut mitään vertailukohtaa joten huomasi, että osa kysymyksenasettelustamme oli absurdia.
Emme olleet tutkineet lukujärjestyksiä etukäteen, joten kun saavuin paikalle ilmeni, että ohjelmassa olisi liikuntatunti. Toverini, sellainen vähän animehahmoa muistuttava fuksityttö oli myöhässä ja vitkuttelin toiveikkaana, mutta kun sitä ei näkynyt niin lähdin seuraamaan tuntia.
Oli vähän höntti olo havinnoida yksin kasiluokkalaisten tyttöjen zumbaan ja tanssiin keskittyvää tuntia. Tytötkin aluksi kikattelivat, yksi sanoikin että eihän me nyt ton nähden voida tanssia mutta yksi haastatelluistani huomautti, että "sehän on ammattilainen" ja täten saavutin hyväksyttävän aseman. Onneksi animetyttökin saapasteli hetken perästä paikalle.
Pojilla oli chileläinen opettaja, joka oli käsittänyt läsnäolomme hieman väärin, sillä hän käytti oikeastaan koko tunnin selvittääkseen meille kohtaloaan koulubyrokratian rattaissa. Tarina olikin sinällään kurja, sillä hän oli jäämässä 23 vuoden opetusrupeaman jälkeen pois koulusta, koska hänellä ei ollut muodollista pätevyyttä. Hän oli opiskellut sekä Chilessä että Moskovassa valmennusta ja sanoi, että saadakseen liikunnanopettajan paperit hänen olisi pitänyt suorittaa vielä päälle kolme vuotta Jyväskylässä. Hänen mukaansa suomalaiset puheissaan toivovat ulkomaalaisten työllistymistä, mutta käytännössä tunnutaan asettavan huomattavan paljon esteitä, kuten tässä tutkintojen hyväksyttävyydelle.
Pitkään koulussa työskennelleenä hänellä oli tarjota perspektiiviä myös monikulttuurisuuteen. Hän kertoi miten varsinkin somalialaisilla on ollut vaikeuksia sopeutua urheilun fyysiseen kontaktiin, eli vaikkapa taklauksiin vastattiin aina reaktiolla, olivat ne laillisia tai eivät. Tässä suhteessa sopeutuminen kestää kuulemma sellaisen vuoden verran.
Parini kanssa analysoimme hänen kerrontaansa, kun tunnilta olimme selvinneet. Hän ensinnäkin ei ilmeisesti täysin luottanut sanomansa perillemenoon, sillä hän kertoi tarinan ainakin viiteen kertaan. Toisekseen hän ei kertaakaan vilkaissut pariani silmiin, vaan osoitti kaiken viestinnän yksinomaan minulle. Aprikoimme, että kyseessä lienee mahdollisesti etelä-amerikkalainen kulttuuripiirre.
Englannintunti muistutti omia kouluaikojani, oikeastaan erona oli vain se, että oppilaita valui luokkaan vielä kymmenen minuuttia aloittamisen jälkeen eikä sitä ilmeisesti pidetty erikoisena.
Tuttavani, joka tekee sijaisuuksia kouluissa oli luonnehtinut yläastettamme "apinatarhaksi", mutta kun parini kanssa kotimatkalla vedimme tuntemuksiamme yhteen niin totesimme, että eipä tämä juuri poikennut siitä, mitä oma koulunkäyntimme oli ollut. Huomasimme jo haastatellessamme sen, että koko monikulttuuriuden käsite on sisällöltään kokijoille toinen, kuin mitä teoretisoidessamme tunneilla kevään mittaan olimme ajatelleet.
Tutkimuksellisesti folkloristiikkahan tarkkailee ihmisten puhetta, miten he ajattelevat ja kuvaavat toimintaa. Kun me asetimme tutkimuskysymyksiä meillä oli siis mielessämme muutoksen havainnoinnointi monokulttuurista monikulttuuriseksi. Tässä mielessä olisi varmaan ollut hedelmällisempää keskittyä opettajien puhuttamiseen. Nyt oppilailla ei ollut mitään vertailukohtaa joten huomasi, että osa kysymyksenasettelustamme oli absurdia.
perjantai 8. huhtikuuta 2011
Ravintoarvoja
En ole mikään innokas kokki, joten ruoan tulisi olla valmistettavissa vähällä vaivalla. Ja kun tulee noita ravintoarvoja tarkkailtua, niin kätevintä on pitää ruokarunko melko muuttumattomana.
Eli päivittäisen muonan perustana ovat soijatuotteet ja linssit. Soijarouhetta- tai paloja n. 200g ja lissejä saman verran. Soijahommeleissa proteiinia on yli 50%, linsseissä (vihreissä) tuollainen kolmisenkymmentä. Noista siis kertyy pauttiarallaa 160g päivässä.
Valmistaminen on yksinkertaista: aineet kattilaan, joukkoon liemikuutio ja mausteita + päivän lihaa 200-300g, pata tulille ja tunnin päästä valmis. Siitä sitten lämmitellään päivän mittaan annokset.
Päivän liha on vapaavalintainen, rasvojakaan ei tarvitse paljoa ihmetellä koska perusrunko ei sisällä niitä yhtään. Lisäksi vielä proteiinijauhoja päivästä riippuen, enempi silloin kun on treenia. Päälle hedelmiä jos muistaa ostaa.
Kaloreita pitäisi saada kerättyä reilusti yli 2000 päivässä minkä tällä systeemillä pyrin toteuttamaan extralihoilla- ja jauhoilla. Tossa perusrungossahan niitä on n. 1500 ja koska ne on täyttävää, joutuu niiden ylikaloreiden hankkimiseen keskittymään.
Olen tähän ruokavalioon jo tottunut, joten ei se kovasti töki. Ruskea soijarouhe on vähän haastava, se nääs maistuu aika pahalta vaikka mitä tekisi. Sopii parhaiten voimakkaasti maustettuihin keittoihin, joita siis laihiksella harrastin. Soijapalat ovat pikkuisen kumisia mutta muuten neutraalin makuisia.
Pitää nyt vahtia tota painon kehittymistä ja erityisesti rasvan määrää. Nyt on taas kolmatta päivää aamupaino tasan 87,4 - joku aika sitten oli jakso, jolloin ap oli neljä päivää peräkkäin 86,8. Aloin jo vähän epäilemään, josko mun vaaka jotenkin temppuilee mutta ilmeisesti ei.
Eli päivittäisen muonan perustana ovat soijatuotteet ja linssit. Soijarouhetta- tai paloja n. 200g ja lissejä saman verran. Soijahommeleissa proteiinia on yli 50%, linsseissä (vihreissä) tuollainen kolmisenkymmentä. Noista siis kertyy pauttiarallaa 160g päivässä.
Valmistaminen on yksinkertaista: aineet kattilaan, joukkoon liemikuutio ja mausteita + päivän lihaa 200-300g, pata tulille ja tunnin päästä valmis. Siitä sitten lämmitellään päivän mittaan annokset.
Päivän liha on vapaavalintainen, rasvojakaan ei tarvitse paljoa ihmetellä koska perusrunko ei sisällä niitä yhtään. Lisäksi vielä proteiinijauhoja päivästä riippuen, enempi silloin kun on treenia. Päälle hedelmiä jos muistaa ostaa.
Kaloreita pitäisi saada kerättyä reilusti yli 2000 päivässä minkä tällä systeemillä pyrin toteuttamaan extralihoilla- ja jauhoilla. Tossa perusrungossahan niitä on n. 1500 ja koska ne on täyttävää, joutuu niiden ylikaloreiden hankkimiseen keskittymään.
Olen tähän ruokavalioon jo tottunut, joten ei se kovasti töki. Ruskea soijarouhe on vähän haastava, se nääs maistuu aika pahalta vaikka mitä tekisi. Sopii parhaiten voimakkaasti maustettuihin keittoihin, joita siis laihiksella harrastin. Soijapalat ovat pikkuisen kumisia mutta muuten neutraalin makuisia.
Pitää nyt vahtia tota painon kehittymistä ja erityisesti rasvan määrää. Nyt on taas kolmatta päivää aamupaino tasan 87,4 - joku aika sitten oli jakso, jolloin ap oli neljä päivää peräkkäin 86,8. Aloin jo vähän epäilemään, josko mun vaaka jotenkin temppuilee mutta ilmeisesti ei.
torstai 7. huhtikuuta 2011
Painonhallintaa
Pääsin plösähtämään syksyllä, kun kinttu ei kestänyt urheilua. Ei sitä itse edes oikein huomannut, mutta kaverit kyllä havaitsivat ja niiden virnistelystä sisuuntuneena löin vuodenvaihteessa vetoa, että 1.3. on tippunut 10 kiloa.
Ei mennyt kuin 42 päivää sovelletulla kaalikeittodietillä. Olen joskus ollut pappia kyydissä aiemminkin, joten tiesin systeemin toimivan. Projektin jälkeen siirryin pikku hiljaa vartalonmuokkaukseen. Tonne puoleenväliin maaliskuuta meni hissutellen, sitten aloin enempi tieteelliseksi.
Seuraan kehitystä omalla viritelmällä, eli mittaan painon ja rasvaprosentin päivittäin. Mulla on sellainen käsimittari joka on toki vain suuntaa antava, mutta kyllä se ilmeisesti sen suunnan näyttää. Se utelee mitatessa ikää ja vähän kokeilemalla totesin, että siinä on nollapiste 23 vuoden kohdalla, siitä poikkeamiin se lisää omiaan.
Seurantasysteemi on sellainen, että otan seitsemältä päivältä keskiarvon painosta ja rasvasta, jättäen pois molemmat ääriarvot. Tulokset ovat olleet tämmöisiä:
1 vko 86,56kg ja 13,1kg
2 vko 86,48kg ja 12,8kg
3 vko 87,40kg ja 13,46kg
Toisella viikolla siis paino pysyi vaan rasvaa kului, nyt kohtalaisella treenillä ja aikamoisella syönnillä nousussa.
Ei mennyt kuin 42 päivää sovelletulla kaalikeittodietillä. Olen joskus ollut pappia kyydissä aiemminkin, joten tiesin systeemin toimivan. Projektin jälkeen siirryin pikku hiljaa vartalonmuokkaukseen. Tonne puoleenväliin maaliskuuta meni hissutellen, sitten aloin enempi tieteelliseksi.
Seuraan kehitystä omalla viritelmällä, eli mittaan painon ja rasvaprosentin päivittäin. Mulla on sellainen käsimittari joka on toki vain suuntaa antava, mutta kyllä se ilmeisesti sen suunnan näyttää. Se utelee mitatessa ikää ja vähän kokeilemalla totesin, että siinä on nollapiste 23 vuoden kohdalla, siitä poikkeamiin se lisää omiaan.
Seurantasysteemi on sellainen, että otan seitsemältä päivältä keskiarvon painosta ja rasvasta, jättäen pois molemmat ääriarvot. Tulokset ovat olleet tämmöisiä:
1 vko 86,56kg ja 13,1kg
2 vko 86,48kg ja 12,8kg
3 vko 87,40kg ja 13,46kg
Toisella viikolla siis paino pysyi vaan rasvaa kului, nyt kohtalaisella treenillä ja aikamoisella syönnillä nousussa.
tiistai 5. huhtikuuta 2011
Nikotiinipöllyssä
No niin
Sain sämplet Gawith, Hoggart & Co:n Dark Flakea, Dark Plugia, Kendal Flakea ja Brown Bogieta + vielä Dunhillin Royal Yachtia. Kaikkia piti tietysti kokeilla heti. Maailma pyörii silmissä, joten arvioita varten lienee hyvä ottaa vähän paussia.
Erään päädyin googlettamalla "strongest pipe tobaccos" ja on sanottava, että kyllä poijjaat osasivat listata. Nyt ostamaan einettä, mikä kohdallani tarkoittaa soijapaloja ja linssipurkkia. Saas nähdä eksynkö matkalla, huippaa jonkin verran.
Sain sämplet Gawith, Hoggart & Co:n Dark Flakea, Dark Plugia, Kendal Flakea ja Brown Bogieta + vielä Dunhillin Royal Yachtia. Kaikkia piti tietysti kokeilla heti. Maailma pyörii silmissä, joten arvioita varten lienee hyvä ottaa vähän paussia.
Erään päädyin googlettamalla "strongest pipe tobaccos" ja on sanottava, että kyllä poijjaat osasivat listata. Nyt ostamaan einettä, mikä kohdallani tarkoittaa soijapaloja ja linssipurkkia. Saas nähdä eksynkö matkalla, huippaa jonkin verran.
Savuja
Muutama review:
Peterson, University Flake
Ensimmäinen "oikea" tupakkani, tahtoo sanoa sitä, että se myytiin peltirasiassa. Olin maissipiipustani vedellyt kioskikamaa ja melkein jo luovutin piippualan, olivat ne sen verran mitäänsanomattomia. Mutta tämä olikin jotain ihan muuta. Merkittävästi vahvempi, pienellä flavorilla ja hyvin voimakas nikotiiniltaan ja maultaan. Olin myyty. Ostaisin ehkä uudelleen, jollei muita lajiaan paremmin edustavia ole saatavilla.
Rattray's, Red Rapparee
Sen verta aloittelija olin, että tämä oli aluksi vähän turhan eksoottista. Kaveri kutsui sitä "Itämaiseksi rakkaudeksi" ja poikkesihan se paljon verrokeista. Asiaa tutkittuani aloin hahmottaa mitä eroa on maustetulla ja mausteisilla tupakoilla ja alkuvierastuksen jälkeen tykäistyin tähän. Ehkä aavistuksen yksipuoleinen, eli bodya saisi olla enemmän mutta lajissaan paras, johon olen törmännyt.
Holger Danske, Royal Navy Flake
Ostin halvennuksesta Tallinnasta 2011 helmikuussa, 50g 4,6e. Varsin edullinen näin jälkeenpäin ajatellen. Mieto, sitruunainen virginia. Välillä sitrus pukkasi vähän vastaan, mutta kokonaisuutena kelpo ja puhdaspiirteinen aamusavu.
Peterson, Perfect Plug
Ensimmäinen plugini. Vertautuu University Flakeen, voimakas muttei mikään älytön powerhouse. Vähän kun pääsi sinuiksi formaatin kanssa, niin rasia meni sukkelaan.
W.O. Larsen, Shamrock
Vaihdoin tämän Kari50:ltä. Mieto virginia ilman mausteita, mutta puhdaspiirteinen ja miellyttävä. Näköjään miedompikin menee, mikäli on tämän tyyppinen. Oikein kiva ja tasapainoinen.
Peterson, Special Edition 2006
Ostin, koska olin utelias kokeilemaan vähän vanhempaa ja pakkaus oli hieno. Jatkossa ymmärtää, että 100g ämpäriä ei pidä ostaa jollei tiedä, mitä on tekemässä. Tympeän suklainen, mieto tupakka. Olin jo tuomitsemassa hukkainvestoinniksi mutta onneksi Pappa Åberg tarttui vaihtotäkyyn sikaritalon foorumilla.
Ashton, Artisan's Blend
Ilmeisesti enkkublendi, eli mausteinen. Ei niin räiskyvä kuin Red Rapparee, mutta toisaalta voimakkaampi. Parhaita sorttisiaan mitä olen kokeillut.
MacBaren, Plumcake
Mäkkäreitä pilkataan foorumeilla, mutta tämä oli aika kiva. Vähän jäljessä kaikissa kategorioissa, mutta hinta on kohtuullinen ja laatu kelpo. Hyvä ensikokemus, joskin pikkuisen puri kielestä.
Presbyterian Mixture
Tämän sain vaihdossa Pappa Åbergilta. Vaihtotilanne oli ensimmäisiä kokemuksia kokeneemman piiputtelijan kanssa, puoli tuntia turisimme ja hän kärsivällisesti kuunteli aloittelijan näkemyksiä. Ei itse ollut pitänyt tästä, mutta minä osin tykästyin: maanläheinen eikä orientaalit hypelleet silmille. Jäin voiton puolelle selvästi.
MacBaren, HH Syrian Vintage
Innostuin ostamaan tämän, kun ajattelin sen edustavan itämaista räjähtävyyttä. No ei ihan, sanoisin hillitympi kuin odotin, häijy jos olisin niin luonnehtisin tunkkaiseksi. Kovasti tätä on kehuttu, mutta lajissaan tämä jää jälkeen muista.
MacBaren HH Mature Virginia
Tämä aika hyvä. Tummempi ja vivahteikkaampi kuin ns. straightit virginiat, makea ja keskivoimakas. Purkissa kehuvat erikseen, että "no tongue bite", mikä paikkansa pitikin.
W.O. Larssen, Edition 2011
En ollut vielä ymmärtänyt, että nämä editionit tuppaavat olemaan ällömaustettuja. Ei tämä nyt aivan kehno esitys ole, hienostunut ja tasapainoinen, mutta on tuon purkin kanssa tappelemista kun kaveritkaan eivät sille näköjään yhden kokeilun jälkeen hakeudu.
Samuel Gawith, Kendal Cream Flake
Ensimmäinen Samuel, vaihdossa saatu maistiainen. Esanssista valittelivat palstoilla, mutta tämä oli sen verran voimakas muuten, että ei häirinnyt. Vahvuudeltaan Irish Flaken ja Universityn väliltä. Pidin kovasti.
Samuel Gawith, Braken Flake
Sikaritalosta, soitin etukäteen Markulle saatavuudesta ennen vaellusreissua. Oikein hyvä ja voimakas, purkki kului alle viikossa.
Peterson, Irish Flake
Ainoa tupakka, jota olen ostanut useamman purkin. Petersonin tapaan tyylikkäitä flakeja, erittäin voimakas maku ja nikotiini. Minun mieleiseni savu. Oikein oikein hyvä.
Peterson, Irish Whiskey
Kelvoton. Maistuu aprikoosiesanssille. Muuten mieto ja saamaton. Häpeäksi merkille.
Peterson, University Flake
Ensimmäinen "oikea" tupakkani, tahtoo sanoa sitä, että se myytiin peltirasiassa. Olin maissipiipustani vedellyt kioskikamaa ja melkein jo luovutin piippualan, olivat ne sen verran mitäänsanomattomia. Mutta tämä olikin jotain ihan muuta. Merkittävästi vahvempi, pienellä flavorilla ja hyvin voimakas nikotiiniltaan ja maultaan. Olin myyty. Ostaisin ehkä uudelleen, jollei muita lajiaan paremmin edustavia ole saatavilla.
Rattray's, Red Rapparee
Sen verta aloittelija olin, että tämä oli aluksi vähän turhan eksoottista. Kaveri kutsui sitä "Itämaiseksi rakkaudeksi" ja poikkesihan se paljon verrokeista. Asiaa tutkittuani aloin hahmottaa mitä eroa on maustetulla ja mausteisilla tupakoilla ja alkuvierastuksen jälkeen tykäistyin tähän. Ehkä aavistuksen yksipuoleinen, eli bodya saisi olla enemmän mutta lajissaan paras, johon olen törmännyt.
Holger Danske, Royal Navy Flake
Ostin halvennuksesta Tallinnasta 2011 helmikuussa, 50g 4,6e. Varsin edullinen näin jälkeenpäin ajatellen. Mieto, sitruunainen virginia. Välillä sitrus pukkasi vähän vastaan, mutta kokonaisuutena kelpo ja puhdaspiirteinen aamusavu.
Peterson, Perfect Plug
Ensimmäinen plugini. Vertautuu University Flakeen, voimakas muttei mikään älytön powerhouse. Vähän kun pääsi sinuiksi formaatin kanssa, niin rasia meni sukkelaan.
W.O. Larsen, Shamrock
Vaihdoin tämän Kari50:ltä. Mieto virginia ilman mausteita, mutta puhdaspiirteinen ja miellyttävä. Näköjään miedompikin menee, mikäli on tämän tyyppinen. Oikein kiva ja tasapainoinen.
Peterson, Special Edition 2006
Ostin, koska olin utelias kokeilemaan vähän vanhempaa ja pakkaus oli hieno. Jatkossa ymmärtää, että 100g ämpäriä ei pidä ostaa jollei tiedä, mitä on tekemässä. Tympeän suklainen, mieto tupakka. Olin jo tuomitsemassa hukkainvestoinniksi mutta onneksi Pappa Åberg tarttui vaihtotäkyyn sikaritalon foorumilla.
Ashton, Artisan's Blend
Ilmeisesti enkkublendi, eli mausteinen. Ei niin räiskyvä kuin Red Rapparee, mutta toisaalta voimakkaampi. Parhaita sorttisiaan mitä olen kokeillut.
MacBaren, Plumcake
Mäkkäreitä pilkataan foorumeilla, mutta tämä oli aika kiva. Vähän jäljessä kaikissa kategorioissa, mutta hinta on kohtuullinen ja laatu kelpo. Hyvä ensikokemus, joskin pikkuisen puri kielestä.
Presbyterian Mixture
Tämän sain vaihdossa Pappa Åbergilta. Vaihtotilanne oli ensimmäisiä kokemuksia kokeneemman piiputtelijan kanssa, puoli tuntia turisimme ja hän kärsivällisesti kuunteli aloittelijan näkemyksiä. Ei itse ollut pitänyt tästä, mutta minä osin tykästyin: maanläheinen eikä orientaalit hypelleet silmille. Jäin voiton puolelle selvästi.
MacBaren, HH Syrian Vintage
Innostuin ostamaan tämän, kun ajattelin sen edustavan itämaista räjähtävyyttä. No ei ihan, sanoisin hillitympi kuin odotin, häijy jos olisin niin luonnehtisin tunkkaiseksi. Kovasti tätä on kehuttu, mutta lajissaan tämä jää jälkeen muista.
MacBaren HH Mature Virginia
Tämä aika hyvä. Tummempi ja vivahteikkaampi kuin ns. straightit virginiat, makea ja keskivoimakas. Purkissa kehuvat erikseen, että "no tongue bite", mikä paikkansa pitikin.
W.O. Larssen, Edition 2011
En ollut vielä ymmärtänyt, että nämä editionit tuppaavat olemaan ällömaustettuja. Ei tämä nyt aivan kehno esitys ole, hienostunut ja tasapainoinen, mutta on tuon purkin kanssa tappelemista kun kaveritkaan eivät sille näköjään yhden kokeilun jälkeen hakeudu.
Samuel Gawith, Kendal Cream Flake
Ensimmäinen Samuel, vaihdossa saatu maistiainen. Esanssista valittelivat palstoilla, mutta tämä oli sen verran voimakas muuten, että ei häirinnyt. Vahvuudeltaan Irish Flaken ja Universityn väliltä. Pidin kovasti.
Samuel Gawith, Braken Flake
Sikaritalosta, soitin etukäteen Markulle saatavuudesta ennen vaellusreissua. Oikein hyvä ja voimakas, purkki kului alle viikossa.
Peterson, Irish Flake
Ainoa tupakka, jota olen ostanut useamman purkin. Petersonin tapaan tyylikkäitä flakeja, erittäin voimakas maku ja nikotiini. Minun mieleiseni savu. Oikein oikein hyvä.
Peterson, Irish Whiskey
Kelvoton. Maistuu aprikoosiesanssille. Muuten mieto ja saamaton. Häpeäksi merkille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)